maanantai 29. kesäkuuta 2009

Devil's Dyke ja Hove (aka Brighton part 2)

Sunnuntaina lähdimme takaisin Brightoniin. Tällä kertaa tarkoitus oli viettää raitista ulkoilmaelämää ja käydä vähän kaupungin ulkopuolella. Juna puksutti Brightoniin ennätysajassa pysähtyen vain Gatwickissa ja pikaseen olimme taas Brightonin maaperällä ja matkakohteena Devil's Dyke.

Devil's Dyke on Brightonista 10km pohjoiseen oleva hirmuinen mäki jonka päällä on samanniminen ravintola. Mäki on korkea (heitetään nyt 200-300m) ja päältä on komeat näkymät. Itse Dyke on syvä "kanjoni" mäen yhdellä reunalla. DD:n alueella kulkee kävelypolkuja joita kiertelimme pari tuntia välillä heinikossa makoillen ja frisbeetä heitellen. Dyken huipulle pääsee suoraan bussilla ja suosittelen lämpimästi kaikille, joita hienot maisemat ja yleinen chillailu kiinnostaa. Krapulaterapiana toimii myös varmasti hyvin, tosin sellaisia emme olleet onnistuneet hankkimaan lauantaina.

DD:n jälkeen painuimme takaisin keskustaan. Seuraavan kohtena oli Hove, joka on Brightonin länsipuolella oleva oma kaupunkinsa, tosin käytännössä Brightoniin kiinni kasvaneena. Sunnuntai-iltana Hovessa oli useimmat kaupat kiinni ja muutenkin paikka vaikutti siltä, että siellä lähinnä asutaan. Hovea en suosittele oikein kellekään, ellei keksi sieltä jotain oikeaa tekemistä. Lopulta kävelimme rantaa pitkin muutama kilometriä takaisin Brightonin keskustaan ja sieltä junalla takaisin Lontooseen.

Lopuksi vielä ilmainen vinkki: Jos liikkuu Brightonin/Hoven alueella, kannattaa ostaa päiväbussilippu. Lipun sisällä olevasta "raaputusarvasta" raaputetaan pois päivämäärää merkkaavat kentät. Sen jälkeen valkoinen suojapahvi otetaan pois jolloin lipun läpinäkyvä tarrapinta liimautuu ässäarvan päälle ja lippu on voimassa. Samalla lipulla pääsee esimerkiksi Marinaan ja Devil's Dykeen.

Nyt onkin blogi päivitetty taas ajan tasalle, jatkossa juttuja tulee toivottavasti enemmän reaaliajassa.

Brighton

Brighton sijaitsee 85km Lontoosta etelään Englannin etelärannikolla. Sinne pääsee junalla alle tunnissa Lontoosta. Brightonia on mainostettu hauskaksi paikaksi, joten päätimme lähteä sinne viikonlopuksi.

Matkasuunnitelma saatiin aikaiseksi vähän myöhässä (perjantaina) ja silloin ei enää netin kautta saanut varattua hostelleja. Noh, keskusta on täynnä hostelleja ja hotelleja joten päätettiin ottaa joku sitten paikan päältä. Varasimme junaliput meno la aamulla ja paluu su iltana. Hintaa tuli vajaa 15€ per henki.

Ensivaikutelma kaupungista on mukava. Brighton muistuttaa melkein mitä vaan etelässä olevaa rantakaupunkia. Paljon pubeja ja ravintoloita ja mäki joka viettää alas merelle. Rannassa on komea kilometrejä pitkä hiekkaranta, kävelykatu ja luonnollisiesti loputtomasti kahviloita, pubeja, terasseja, myymiöitä ja vuokraamoja. Keskustasta mereen työntyy pitkä laituri jonka päässä on huvipuisto.

Brighton on myös englannin klubi-, bändi-, polttari-, homo-, lesbo-, ituhippi- ja hauskanpitopääkaupunki. Tämän huomasi aika pian katukuvasta. Yleisesti ottaen ihmiset vaikuttivat paljon leppoisammilta ja ystävällisemmiltä kuin Lontoossa. Kaupunki oli täynnä muualta Englannista tulleita viikonlopputuristeja.

Lauantain ohjelma alkoi hostellin etsinnällä. Tässä olikin matkan pahin FAIL: kaupungin jokainen hostelli ja edullinen hotelli oli täyteen bookattu. Halvin hotellihuone mitä tarjottiin olisi ollut £115 2 hengeltä mikä ei oikein travellausbudjettiin sopinut. Päädyimme sitten harmittelujen jälkeen lähteä yöksi takaisin Lontooseen. Matka ei sinänsä ole pitkä, mutta viimeinen juna jolla pääsee järkevästi South Norwoodiin lähtee jo kymmenen jälkeen, jolloin Brightonissa yöelämä vasta alkaa. Kannattaa siis aina varata majoitus etukäteen, vaikka kaupungissa ei olisikaan mikään erikoista tapahtumaa.

Lauantaina käytiin Royal Pavilionissa, joka on iso ja pramea entisen kuninkaan huvittelupalatsi keskellä Brightonia. Sisäänpääsy maksoi reilu $8 mutta pääsipähän näkemään audio-oppaan johdatuksella tönön jossa on feng shuit kohdallaan.

Seuraavaksi partnerini luki jostain, että Brigton Marina (huvivenesatama) on hieno paikka. Ei muuta kuin bussi alle ja noin 5km päässä olevaan Marinaan. Sieltä löytyi hieno uusi ostari, komeita veneitä ja komeita taloja. Varsinaista tekemistä Marinasta ei kuitenkaan keksitty joten tilusten tarkastuksen jälkeen lähdettiin takaisin keskustaan. Marinaa suosittelen vain todellisille venefaneille.

Marinan jälkeen tuli nälkä ja jano joten pari tuntia vierähti syödessä, juodessa ja fussballia pelaten. Kaupungissa olisi ollut mm. Squarepusher, Ed Rush ja Goldie keikoilla erinäisillä klubeilla sekä erinäistä livemusaa siellä sun täällä. Majoitussotkun vuoksi kuitenkin ajatus klubi-illasta täytyi jättää toiseen kertaan. Klubien sisäänpääsyt maksavat luokkaa £10-£20.

Näkymä rantakadulle ja biitsille. On jo hämärä.

Brighton Pier

Paviljongin jälkeen ilta menikin ravintoloita ja pubeja kierrellen. Illan hämärtyessä lähdettiin vielä tutustumaan laiturin tarjontaan. Siellä olisi joku livebändikin pubissa keikalla ilmaiseksi. Kuvasta näkyy huonosti, mutta laiturin päältä löytyi iso kasino raha- ja arcadepeleineen. Tuhlasimme lompakon pohjalta turhat pennit rahapeleihin ja vähän arcadejakin tuli pelailtua

Pac Man-pajatso bugaa

Laiturin päästä löytyi huvipuistolaitteet ja iso pubi, jossa coverbändi veti juuri Michael Jacksonia. Yksi olut (tosin tilasin siiderin) ja sitten pitikin lähteä kohti rautatieasemaa. Kaupunki alkoi nyt vasta täyttymään juhlijoista ja me lähdimme kotiin nukkumaan.

Brightonissa on käytävä uudestaan.

sunnuntai 28. kesäkuuta 2009

Lontoon kasvi- ja eläinkunta

Täällä sisäinen David Attenborough'ni, Lontoo.

Lontoossa on yllättävän paljon erilaisia elikoita. Yleisin on kettu (vulpes vulpes), joita täällä näkee iltahämärässä kuin citykaneja Hervannassa. Suomessa olen nähnyt luonnossa ketun 2 kertaa (en tiedä onko se paljon vai vähän) mutta täällä niitä näkee useita joka kerta, kun illalla liikkuu kaduilla tai puistoissa. Jopa Lontoon keskustassa tuli kettu kerran vastaan.

Eräänä yönä herättiin siihen, että ulkoa kuuluu elämellistä kirkumista. Kuulosti siltä kuin elävää kissaa suolistettaisiin tylsällä muoviveitsellä vesiämpärissä. Meteli oli kova, mutta äänen aiheuttajaa ei ikkunasta tähystämällä saatu selville. Noh, maassa maan tavalla ja kai tämä on ihan normaalia oletimme. Myöhemmin tapahtunut tuli puheeksi paikallisen kanssa, ja selvisi että ketuthan sielä lisääntyvät. Joku muu saa selittää miten se tapahtuu, mutta kova meteli siitä syntyy. Tämä tiedoksi, ei kannata huolestua.

Lisäksi täällä on papukaijoja. Tätäkin luulin kusetukseksi, mutta ihan oikeasti esimerkiksi Crystal Palace Parkissa vetelee vihreitä papukaijoja taivaalla. Uskokaa.

Koiraroduista Lontoolaiset suosivat äksyn näköisiä pikkukoiria. Terriereitä sun muita. Brightonissa taas näkyi mm. englannin ja irlannin settereitä, mäyriksiä ja seropeja. Koirat saavat yleensä olla vapaina puistoissa ja pubien terasseilla. Niillä näyttää olevan mukavaa ja ihmisiäkään se ei tunnu häiritsevän.

Kasveja täällä myös kasvaa. Jotain puita, pensaita ja ruohoa. Ruohoa kasvaa täällä ilmeisen paljon. Sitä poltetaan kaduilla ja pubien terasseilla huomattavasti.

Hyttysiä täällä on, mutta vähemmän kuin Suomessa. Lisäksi on jotain kummallisia pistiäisen näköisiä ötököitä, jotka puraisevat jättäen punaisen jäljen. Ampiaisia, perhosia, kärpäsiä, yms on kuten kotosalla.

Frisbee-golffia Croydonista

Frisbee-golffia on tullut pelailtua Suomessa muutama kerta kavereilta lainatuilla kiekoilla. Kyseessähän on nykyään ilmeisesti muotia oleva laji jossa viskotaan noin golfin säännöillä frisbeetä koreihin. Yllättävän hauskaa puuhaa vaikka kuulostaakin hölmöltä. Sopivan leppoisaa "urheilua" kuumille kesäpäiville.

Täällä ei urheilukaupat tunne koko lajia (luulivat että etsin discovaatteita kun kyselin disc golf-varusteita) joten tilasin netistä setin kiekkoja (3kpl, maksoikohan joku £28). Sitten ja ei muuta kuin etsimään Googlesta sopivaa rataa. Lähin löytyikin viereisestä pitäjästä Croydonista. Croydon on 4km päässä South Norwoodista oleva keskusta, josta löytyy mm. kävelykatu, klubeja, ostari ja iso puisto.

Puistosta löytyikin ihan oikea 18-korinen frisbeegolf-rata. Pelaamisesta teki haastavaa erilaisia piikkikasveja ja nokkosia kasvavat tuuheat pusikot, mutta mukavaa oli. Muutamassa viimeisessä korissa meni aikaa yhtä paljon kun edellisissä koska tuli hämärää ja kiekkoja ei tahtonut millään löytää heinikosta. Rata oli mukava, mutta maasto oli polvenkorkuista heinää ja pusikot motivoivat olemaan heittämättä niihin. Ainakin Tampereella radat ovat enemmän puistomaisia leikattuine nurmineen. 18 korin pelaamiseen kannattaa varata vähintään pari tuntia aikaa.

Lontoossa on pikagoogletuksella lisäksi pari muutakin frisbeegolf-rataa ja Brightonissa yksi - koitetaan käydä pelaamassa ne ja kirjoittelen sitten miltä vaikuttivat.

In the Ghetto

Sori, tuli pitkä tauko bloggauksen ja monta kirjotuksen arvoista juttua on jäänyt odottamaan kirjoittamista. Mutta tällä kertaa vihdoinkin tästä kämpästä missä asustan reilun kuukauden verran.

Paikka on South Norwoodissa, 13.7km Lontoon keskustasta etelään. Aluetta kuvattiin jossain pubihakemistossa termillä "Sorry neighborhood" joka kuvastaa hyvin alueen tunnelmaa. S Norwood on täynnä 2-kerroksisia kapeita asuintaloja, joissa kunnosta päätellen asuu vuokralla duunareita. Talot ovat vanhoja perinteisiä brittityylisiä tiilitaloja, mutta pahasti ränsistyneitä.

Denmark Road

Itse kämpästä (=soluhuone 5 huoneen talossa) maksetaan £100 viikko (470€/kk), mikä suomalaisittain kuulostaa järjettömän paljolta. Tämä on kuitenkin normaali hinta tämäntasoisesta kämpästä näin lähellä Lontoota. Englannissa asuminen on kallista, ettäs tiedätte.
Etupiha
Takapiha. Huomaa hieno lahonnut puuaita, sekalainen romukasa perällä, kukkaistutukset ja rikkinäiset pihatuolit. Kuvan ottamisen jälkeen rakensin pöydän romuvarastosta löytyneestä kaapin ovesta ja jostain metallihäkkyrästä sekä ostin £5 grillin jotta grillailu onnistuisi. Saunaa en ole vielä ehtinyt rakentaa.

Keittiö. Huomaa hienosti tiskipöydän yli menevä pesukoneen sähköjohto. Tiski- kylpy- ja lämmitysvesi lämmitetään luonnollisesti kaasulla. Ainakin tiski- ja kylpyvedet lasketaan putkea pitkin pihalle johonkin sadevesiviemäriin. Vessasta matskut toivottavasti menevät johonkin fiksumpaan paikkaan..

Enpä pistä enempää kuvia, voitte kuvitella kämpän kunnon näistä. Käytävässä lemuaa home tai muu vastaava, vaikka kokolattiamatto on kai talvella vaihdettu.

Kämppiksinä tällä hetkellä on paremman puoliskon lisäksi kaksi ehkä parikymppistä miestä, jotka kumpikin ovat hyvin hiljaisia ja yksi 50+ nainen, joka taas on mahdottoman mukava ja auttaa kaikenlaisissa käytännön asioissa ja on muutenkin hyvää juttuseuraa. Toinen mies ja nainen ovat tosin muuttamassa pois, joten kohta täällä on 3 tyhjää huonetta. Kaikki kämppikset ovat mustia, kuten katukuvasta katsoen ehkä 70% Norwoodin asukkaista.

Pitää ehkä kirjoittaa joskus lisää S Norwoodin hyvistä puolista, kun tuli näin pessimistinen postaus. Kyllä täällä asumaan pystyy, ainakin kuukauden tai pari..

maanantai 22. kesäkuuta 2009

Kiipeilyä

Käytiin testaamassa paikallinen sisäkiipeilypaikka nimeltä Castle. Se sijaitsee Manor House-tuubipysäkin lähellä ja on nimensä mukaisesti ihan oikeasti linna.

Castle. Uskoisitko, että tämä on sisäkiipeilyhalli lähellä Lontoon keskustaa?

Lysti maksoi noin £10 henki (meillä oli omat varusteet). Aluksi piti tuttuun tapaan täyttää paperilappu jossa kysellään tyhmiä ja sen jälkeen oli suullinen kuulustelu.

Itse paikka on isoin sk-paikka missä olen ollut, en tiedä sitten maailmanluokassa miten iso se on. Sisällä on paljon seiniä ylä- ja alaköysikiipeilyä varten ja tokassa kerroksessa pitkästi boulderiseinää. Sen lisäksi erinäisiä tekniikkaharjotusseiniä. Korkeutta seinilä on ehkäpä metri tai pari enemmän kuin Wolfilla. Reitit on merkattu kunnon A4-lapuilla seiniin UK- ja Ranskalaisin greidityksin (kumpi lienee Suomalainen). Lattiassa oli kiinnityspisteet millä massallisesti lahjattomat varmistajat voi pistää slingillä kiinni.

Seinälaatuina on eri kulmissa oleva tasainen, kulmikas tasainen vaneri ja muotoseinä. Aluksi katseltiin, että muotoseinällä kaikki reitit ovat hirmuisen helppoja. Lopulta huomattiin, että siinähän pääsee ylös ilman otteita ja vetäsinkin lopuksi muotoseinän puoleen väliin ilman otteita.
Sisustukseltaan Castle ei juurikaan linnaa muistuta. Kännykästä loppui akku, joten en ottanut sisältä kuvia.

Pääsimme vähän myöhässä paikalla ja kiipeilyaikaa jäi noin 1.5h ennen salin sulkeutumista. Tällä kertaa tuli vähän kiireinen kerta, mutta ensi kerralla pitää varata reilusti aikaa ja ottaa vaikkapa eväät mukaan.

Suosittelen.

Ps. Paluumatkalla haettiin Fish&Chipsit ja mentiin läheiseen puistoon. Puistossa oli aidattu "Dog free picnic area" joka tarkoitti vähän esiintymislavatyylistä kuoppaa jonka alueella koirat saivat olla vapaana. Siellä sitten istuskeltiin kun bongorumpubändi soitteli (mm. Prodigyn Poisonista tuli vaikeasti tunnistettava coveri), kakarat ja humalaiset potki palloa ja koirat juoksentelivat ympärillä. Oli oikein chilli meininki.

keskiviikko 17. kesäkuuta 2009

Blogi perustettu

Taidampa lähteä lähipubiin lounastauolle. Stay tuned.

----
Edit: Kävin kahdessa pubissa, mutta kumpikaan ei ollut auki. Tiesin, että muut paikalliset eivät tarjoile ruokaa paitsi eräs Whetherspoon-ketjuun kuuluva ja sinne en halunnut tänään mennä. Kävin sitten Miami Fried Chickenistä hakemassa wingssisetin. Whetherspoonista, MFC:sta ja muista ruokaketjuista pitänee kirjottaa postaus toiste.

Olisin syönyt paikan päällä, mutta penseän näköinen myyjä lätki kamat takeawayksi kysymättä ja söin sitten kotipuutarhassa. Ruoka oli ihan toimivaa £3:n hintaiseksi (juoma sisältyi luonnollisesti hintaan), mutta lounasta haen jatkossa muualta.